Isäni on ollut aina innokas ja lahjakas valokuvaaja. Äitini on ollut ahkera ja kekseliäs valokuva-albumien kokoaja. Hänen albumeissaan ovat saaneet paikkansa kuvat, elävät tekstit ja matkamuistot. Niinpä en voikaan olla varma, ovatko monet lapsuuteni muistot oikeita muistikuvia vai näiden valokuva-albumien kautta säilyneitä mielikuvia. Arvokkaita ne ovat joka tapauksessa.

Isäni valokuvausharrastus on herännyt aivan uuteen kukkaan digikameran myötä. On mukavaa saada lähes viikoittain sähköpostin välityksellä tuoreita kuvia Pohjanmaan luonnosta ja elämänpiiristä. Tässä leiskassa skräppäsin talteen isän ottamia joulunajan tuokiokuvia lyhyistä hämärän hetkistä, joissa on aivan oma erityinen sävynsä ja tunnelmansa. Alimmaisessa kuvassa on saatu talteen viime viikon auringonpimennys, keskimmäisessä vuoden lyhyimmän päivän säteitä ja ylimmässä aatonaaton kuutamo. Kaunis talvi!